Tässä veikeässä pikku talossa on korkea neliskanttinen kylpyhuone. Lattia ja osa seinästä on hennon vaaleanpunaista kaakelia. Nurkassa on teräsamme, joka on puoliksi lattian alla. Tahtoo sanoa että se on kaksi kertaa syvempi kuin antaa ulkopuolelta olettaa. Se on neliönmuotoinen sekin, ja kun siellä istuu vettä kaulaan asti on kuin kohdussa. Ilmeisesti huoneen korkeuden ja tyhjyyden vuoksi jokainen tippuva vesipisara kaikuu ja moninkertaistuu.
Tietysti haluaisin viedä tästä maasta kotiin kaiken, mutta koska pitää olla kohtuullinen, olen ostanut kosmetiikkaa. En ole suurkuluttaja, mutta asia on niin kuin olin kuullutkin: täältä löytää erittäin korkealaatuista tavaraa kohtuulliseenkin hintaan. Ja tuotteita, joita ei ihme kyllä ainakaan toistaiseksi tuoda Eurooppaan.
Huomioita japanilaisten naisten ulkonäöstä:
Meikki on hyvin huomaamaton ja sävyt neuraaleja. Kauempaa katsottuna vaikuttaa siltä ettei mitään ehostusta olisikaan, lähempää huomaa että on, mutta huolella laittuna. Olen nähnyt matkani aikana aika paljon käsiä, ja havaintoni perusteella voin sanoa etten tähän mennessä ole nähnyt yksiäkään paikallisia kynsiä joissa olisi punaista lakkaa. Jos jotakin on, sävyt ovat hyvin neutraaleja. Sama pätee huuliin. Enimmäkseen luonnollisia, huomaamattomia sävyjä, yleensä kiiltäviä. Hiukset….no niin, koska minulla on kauhean ohut tukka olen kyllä jossakin määrin kateellinen. Hiusmallit ovat konservatiivisia, lyhyitä näkee äärimmäisen harvoin. Tärkeltä vaikuttaa saada tukka kiiltämään niin paljon kuin mahdollista. Tämän päättelen mainoksista, näkemistäni tuotteista ja noista tuhansista päistä jotka ohitseni kävelevät.
Nämä eivät ole matkani tärkeimpiä huomioita, mutta on asioita jotka huomaa heti. Senkin, että huonoryhtinen, ylipainoinen ihminen on yleensä aina turisti. Vaatteista haluan kirjoittaa niin paljon, että siihen on palattava ajan kanssa. Tänään ohjelmassa Fushimi Inari ja myöhemmin Manga-museo.
(En ole kirjoittanut teille paljon, ymmärrätte kyllä. Nyt katsellaan ja sulatellaan. Huomaan että olette lukeneet ja kommentoineet, kiitos kaikille. Tuntuu kivalta kun ruudun takana on joku.)
Matka Japaniin 
Olisin ehkä melkein loukkaantunut, ainakin yllättynyt, jos olisit kirjoittanut paljon. Tämän enempää. Melkein pelkään kommentoidakaan mitään, etten suuntaa yhtäkään havaintoa minnekään, joka ei ole täysin välttämätöntä nyt, kun olet siellä vain hetken ja siellä on yli riittämiin sulateltavaa. Mutta ei hätää, sinulla on loppu elämä aikaa. Kirjoittaa ja sulatella. Havainnoidakin. Ne kiiltävät hiukset ja vesipisaroiden äänet ja muut sellaiset, eivät lähde ikinä minnekään. Jotain jää toki taaemmalle alalle, kun päälimmäisiä havaintoja tulee toki aina uusia. Mutta ne ovat valmiina mielessäsi aktivoitumaan koska tahansa.
Kun näin kuvan kylvystä, kuulin pisaran äänen jo ennen kun luin sinun siitä kirjoittaneen.
Kun joskus olen höyryyntyvässä suihkuhuoneessa ja jokin tietty saippuan tuoksu saavuttaa nenäni, olen japanin kylpyhuoneessamme vuodessa -92 ja monissa kylvyissä sen jälkeen. Kun kirjoitat kiiltävistä hiuksista, muistan Lux super rich (raksu supaa ritzu)- shampoo mainoksen ja hulmuavat mustat hiukset, jotka toki saa, kun käyttää kyseistä shampuuta.
Voit olla ihan huoleti. Ehdit kokea, nähdä, tuntea ja havaita enemmän kuin tarpeeksi, vaikka ihan kaikki jäisi kesken ja loppu matka menisi vaikka sairasvuoteessa – mitä en tietenkään toivo.
Hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!
(On ilo olla ruudun tälläkin puolella, kiitän ja kumarran ja soperran jonkun fraasin, joka tilanteeseen sopisi…)
TykkääTykkää