Ajatella miten tyhmä olin: kun suunnittelimme vielä matkaamme pohdin menisimmekö lainkaan Kiotoon. Ajattelin että kun ollaan vain kaksi viikkoa reissussa niin ollaan koko aika Tokiossa. Nyt jos päättäisin tällä kokemuksella mikä minulla on, menisin ennen muuta Kiotoon. (Vaikka tämänkin kun sanon niin hävettää Tokion vuoksi, sillä tykkäsin siitäkin niin kauheasti.) Mutta seuraava kerta tulee, tulee kyllä varmasti!, ja silloin haluan olla Kiotossa pidempään. Nimenomaan siellä minulle tuli suuri ymmärrys kaikkia niitä kohtaan jotka rakastuvat päätä pahkaa Japaniin.
Miten käsittämättömän hyvin nukuimme vuokraamassani talossa Kiotossa, Gionin kaupunginosassa. Liukuovien takana, jalan alla ihana tatami. Ovessa vain päiväkirjan lukkoa muistuttava vehje, jota ei aina muistanut edes panna kiinni. Ihmeellisen turvallinen ja rauhallinen olo siinä pesässä.
Yhtenä yönä satoi kovasti kuuman ja kostean päivän jälkeen. Kävi kova tuuli. Ihan valtava melu koska mitään eristeitä ei ollut, kuin olisi pihalla maannut. Pienen talon katto oli kovilla, vesi tuli hiukan sisään ikkunoista ja ovista. Minulle on jäänyt elävästi mieleen juuri se yö.
Eihän se tietysti nirppanokille sovi että pesukone on ulkona tai että pyykkiä kuivatetaan katolla, jonne kiivetään huikean kapeat ja pystyt portaat. Minä nautin nimenomaan tuosta kaikesta; saimme elää samanlaisten talojen keskellä, käydä samoissa ruokakaupoissa kuin naapurit, kutittaa pihan oranssia kissaa leuan alta. Niitä oli kaksi niitä leukoja.
Ja hirveän hienoja valokuva-albumeita löysin sieltä kaapista. Selasin niitä harva se ilta ennen nukkumaanmenoa. Kirjoja minulla ollut, eikä siellä luojan kiitos ollut televisiota. Vaatimattomuus, tyhjyys, kaunis valo, yksinkertaisuus. Siinä talomme parhaat puolet. Niin ja kauniit astiat!
Tässä linkissä taloon ja tuohon vuoraussysteemiin voi tutustia paremmin. Kerron mielelläni lisää jos joku haluaa tietää.
Matka Japaniin 
Pitää oikein hieroa täällä käsiä innostuneisuudesta yhteen, niin kovin odotin tätä Kioton talo-kuvausta. Kyllä olisin minäkin nauttinut! Ihana tunnelma. Sellainen japanilainen minkälaiseksi kuvittelenkin.
Kioto on minulle myös niitä kaupunkeja maailmalla johon joskus vielä haluan ja aion. Joskus.
Kuva kahdesta naisesta on aivan ihana, vangitseva.
Ja söisin mieluusti myös tuon munakkaan (?), jonka olet ehkä itse valmistanut. Kaunista ja kiehtovaa kaikki. Kuulen korvissa sen sateen, vaikka tiedän etten voi täysin kuvitella sitä äänimaailmaa. No elokuvien pohjalta, mutten sittenkään.
TykkääTykkää
Liivia, hauskaa että joku on oikein odottanutkin. Emmehän me talossa paljon olleet, niin kova hinku oli nähdä ja kokea. Mutta ne illat, yöt ja aamut…jäi niin hyvä mieli kaikesta. KOtona näyttää ihan kauhealta kun on liikaa tavaraa! Munakkaita tein kun siellä oli se japanilaistyylinen suorakaiteenmuotoinen pannu jolla on hyvä tehdä sellaista rullaa.
TykkääTykkää
Varo, nyt tulee heti ”Minähän sanoin!”
Että pyykinpesukoneet on usein ulkona:), ja pyykkääminen jo siksi elämys.
En ollut kyetä kommentoimaan tätä tai seuraavaa. Itkulta. Kiitos, kun jaat matkaasi, sähköjohtoineen kaikkineen.
TykkääTykkää